23.2.2012


Hiljaisuuden kutsu

Hiihtoladulla kuulen vain suksen äänen, sauvan narahtelun, puron solinan. Aurinko lämmittää poskeani. Ilma on täynnä happea. On hyvä hengittää.
Ikipuiden oksat riippuvat painavasta lumesta. Tämä kaikki on lumoavan kaunista. Ajatuksilla on vapaus tulla ja mennä. Pää tyhjenee hälinästä. Olen kiitollinen tästä kaikesta. Näin on hyvä. Tässä hetkessä on kaikki. On kuin maailma hidastuisi – on aikaa itselle ja myöhemmin myös tilaa toisille. Hidastamalla olen enemmän tässä. Näen ja kuulen jotain uutta. Tämä jättää minuun kaipauksen uudestaan ja uudestaan... 
Hiljaisuuden kutsun lumoissa Satu

1 kommentti:

  1. Loman läheisyys aktivoinut useat työryhmät miettimään omaa ydinkokemusta, joka syntyy levosta ja rentoutumisesta. Harvassa ne, joiden rentoutumiseen ei liittyisi luonto ja syvä kokemus luonnon aistimisesta. Liiat velvollisuudet tekevät ärtyneiksi, itsestään ei voi antaa loputtomasti. Yhdessä mietitty, miten opetella rentoutumaan ja miten voi saada itselle aikaa vaikka vähemmänkin.
    Hiljaisuus ja luonto ovat luksusta,saunaa unohtamatta, joka välillä unohtuu. Usealle kädentaidot ovat myös rentoutumisen väline, vaikka vain neljä kerrosta neulomista per päivä, kuten eräs henkilö naureskellen kertoi, kun suurempi määrä saa niskat jumiin. Nauttikaa ja rentoutukaa ihanassa luonnossamme kuten Satu.
    Kirjaili Raija

    VastaaPoista